Näköongelmilla merkittävä vaikutus koulumenestykseen


- Piia, kuinka paljon on 4+3?
Ekaluokkalainen tuijottaa käsiään ja alkaa laskea sormi sormelta, kuinka paljon 4+3 oikein on. Yksi, kaksi, kolme, neljä…viisi…
 - Kuusi, lapsi empii.
 - Aleksi, on sinun vuorosi lukea tarinan seuraava lause.
Aleksi tuijottaa ahdistuneena sivulla olevia kirjaimia.
 - Mmmet-s-ä…n kes-k..ell..ä on pi-e…ni taa-l…o.
Ei ole ensimmäinen kerta, kun Aleksi lukee koulussa ääneen, mutta on ensimmäinen kerta, kun luokkakaverit eivät naura.
Piia taas ei tykkää matematiikasta. Laskeminen on vaikeaa eikä se ole kivaa.

Monesti lukemisen vaikeudet ja innostamattomuus matikassa lyödään lokeroon ”Kun ei sitä kiinnosta”.
Lukihäiriöt, oppimisvaikeudet ja keskittymisvaikeudet ovat kuitenkin osa monen lapsen arkipäivää.

Lapsen voi olla vaikea ymmärtää, miksi hän ei osaa laskea yhtä hyvin kuin viereisellä penkillä istuva oppilas tai miksei lukeminen maistu. Naapuripulpetin kaveri kun tykkää lukea kotonakin kirjoja.

- Harva yhdistää, että lukihäiriöt ja oppimisvaikeudet voivat johtua näkemisen ongelmista, lasten näkemiseen perehtynyt Brilletin optometristi Pasi Hiukka kertoo.

- Aina kun puhutaan lasten näkemisestä, puhutaan perinteisesti siitä, että näkeekö lapsi koulussa taululle. Se ei mielestäni ole nykypäivänä ongelma. Kun lapsi huomaa, ettei näe taululle tai näe televisiota, hän kertoo vanhemmille ja ohjautuu näöntutkimukseen, Pasi tarkentaa.

Optometristi Pasi Hiukka

Oppimisvaikeudet ja lukihäiriö eivät kuitenkaan ole asioita, joista ohjaudutaan näöntutkimukseen. Se on ongelma.

- 70% väestöstä on kaukotaitteisia eli plussavirheisiä, ja silloin kun sitä on, se vaikuttaa lähinäkemiseen eli lukemiseen ja sitä kautta oppimiseen, Pasi selostaa.

Ongelma on vielä merkittävämpi alle 10-vuotiailla, joilla näön kehittymisestä johtuen silmässä on yleensä hieman plussaa, josta seuraa helposti ongelmia näkemisen mukauttamisessa lähelle.

- Koulussa pitäisi opetella lukemaan ja lukemista oppiessa silmiä aletaan käyttää entistä enemmän. Silmät joutuvat tekemään kovasti töitä. Jos siellä on edes vähän kaukotaitteisuutta, lapsen silmä voi väsyä nopeasti, mikä johtaa siihen, että oppiminen saattaa viivästyä – sen takia, että näkö on huono. Lukeminen jää sen takia, kun ei jaksa lukea. Ei sen takia, että olisi tyhmä tai ei kiinnosta.

On sanottu, että suomalaiset lapset saavat varaslähdön lukemiseen, koska suomen kielen lukeminen on helppo oppia: sitä luetaan ja lausutaan samoin kuin kirjoitetaan. Moinen etulyöntiasema muihin kieliin verrattuna.

Aleksilla ei ollut etulyöntiasemaa. Ei ollut Piiallakaan. Heidän oppimisvaikeuksia ja lukihäiriöitä ei aluksi osattu yhdistää huonoon näköön.

- Alle kouluikäisillä on tärkeää seurata, että silmät kehittyvät samaa vauhtia ja tämä hoituu nykyään aika kivasti neuvolajärjestelmän kautta, Pasi toteaa.

Seurantavaihe, joka jää vajavaiseksi tapahtuu 7-10 ikävuoden aikana. Aikana, jolloin luodaan pohjaa koulumenestykselle.

- Jos lapsella on esimerkiksi +3 taittovirhe eli hän ei näe vaivattomasti lähelle ja hänen pitää koulun näkötestissä lukea pikkuprinttiä, pystyy lapsi hetkellisesti luettelemaan jopa pienimmän tekstin. Aikuinen siis havaitsee, että lapsi pystyy lukemaan läheltä ja jos lapselta kysytään, että näkeekö hän pienen tekstin niin kyllä, lapsi näkee sen. Hetkellisesti.

Silmä tekee kuitenkin hirveästi töitä eikä jaksa tehdä niin pitkään.

- Lapsen näkemistä lähelle ei voi testata sillä, että näkeekö lapsi lukea pientä tekstiä, vaan näkö pitää tutkia kunnolla näöntutkimuksessa. Näöntutkimuksessa selvitetään, kuinka helposti lapsi näkee pienen tekstin, Pasi lisää.

Päänsärky ja siitä johtuva kiukkuisuus ovat yleisiä lukihäiriön ja oppimisvaikeuksien oireita.

- Varsinkin jos otsa-ohimon seudulla on kipua, voi kyseessä olla ongelmia näössä.

ADHD:n ja näkemisen yhteys


Keskittymisvaikeudet ovat toinen yleinen ongelma lasten keskuudessa. Myös tällä on tutkittu yhteys näkemisen kanssa, mutta usein vanhempi tai opettaja ei tunnista ongelmaa eikä siten osaa auttaa.

- Kun epäillään, että lapsella on keskittymishäiriöitä tai ADHD, hypätään heti lääkärinvastaanotolle lääkkeiden perässä ja mennään turhan helposti ääripääratkaisuihin, Pasi hieman kärjistäen toteaa nykymenosta.

Yhdysvalloissa todettiin sama ongelma ja luotiin uusi välivaihe prosessiin. Kun lapsella epäillään ADHD:tä, hänet ohjataan ensin optometristin perusteelliseen näöntutkimukseen.

- Jos näkö on kunnossa, mennään eteenpäin. Tämä on helppo ja ketterä poissulkumenetelmä, joka puuttuu Suomessa, Pasi kertoo.

- Tiedetään, että ADHD:llä ja näöllä on yhteys, mutta ongelmaan ei ole vielä kunnolla tartuttu. Mikä pahinta, jos mennään heti ääripääratkaisuun eli lääkitykseen, on ADHD-lääkkeiden sivuvaikutuksena silmän tarkentamiskyvyn heikkeneminen. Kun lapsi ei pysty tarkentamaan lähelle, hän ei jaksa keskittyä ja näin esiintyy keskittymisvaikeuksia. Lapsella todetaan ADHD, hän saa lääkkeet, ja nämä entisestään heikentävät tarkennus- ja keskittymiskykyä.

Ollaan oravanpyörässä, jossa hoidetaan oireita eikä syytä.

Asiaa ei auta se, että kirjoja luettiin ennen noin 50 sentin päästä, mutta nykyään kännykkä on jopa 10 sentin päässä kasvoista. Lyhentynyt lukuetäisyys rasittaa ja kuormittaa silmää enemmän.

- Tähän vanhemmat ja nuoret voisivat kiinnittää huomiota, Pasi muistuttaa.

- Ja ruutuvapaa-aika. Lapsen silmät stimuloituvat eri tavalla, kun ei koko aikaa tuijota lähelle.


Jos lähelle kuitenkin tuijottaa, kannattaa tarkistuttaa, että siihen tuijottaa oikeiden vahvuuksien takaa ja silmiä rasittamatta – varsinkin koulunpenkillä. 

Kuka tutkii kouluikäisen lapsen näön?



* Lapsen näkemiseen perehtynyt ja sykloplegisten tippojen käyttöoikeuden omaava optometristi. 
* Jos optometristi epäilee tutkimuksensa perusteella alle 8-vuotiaan tarvitsevan silmälasit, hän ohjaa tutkittavan silmälääkärin vastaanotolle. 
* Samoin toimitaan, jos optometristi löytää asiakkaalta tutkimuksessaan jotain normaalista poikkeavia muutoksia.

Jos lapsellasi on näitä oireita, näöntutkimus on tarpeen:

* Oppimisvaikeudet: Näöntutkimus on tässä tapauksessa helppo poissulkumenetelmä. Jos näkö on ok, on sitten helppo siirtyä muihin tutkimuksiin.
* Keskittymisvaikeudet: Jos lapsi ei jaksa keskittyä opiskeluun tai lukemiseen, voi vika olla näössä. Lapsella voi myös olla ADHD, jolla on näkemisen kanssa selvä yhteys. Voi olla, että lapsen keskittyminen lukemiseen herpaantuu jos näössä on ongelmia ja se heijastuu käyttäytymisessä.
* Likinäköisyys: Jos lapsi ei näe kauas, on näöntutkimuksen aika. Tämän lapsi osaa useimmiten todeta itse.
* Päänsäryt: Varsinkin säryt otsa-ohimon seudulla voivat olla oireita näköongelmista.
* Haasteet lukemisessa: Jos lukeminen ei maistu, voi näössä olla ongelmia.  


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maailman trendejä lappilaisille kasvoille

Jaksavatko lapsemme nykymenoa?

Koulujen sisäilmaongelmat kiusaavat lasten silmiä