Eroon niskakivuista – optikon avulla

Niska-hartiaseudun vaivat ovat todella yleisiä ja ne yleistyvät iän myötä. Arvioiden mukaan niistä kärsii 25 % yli 30-vuotiaista miehistä ja 40 % naisista.

Eroon niskakivuista – optikon avulla
Punaiset silmälasit ovat moniteholasit ja hyvä esimerkki huonosta ergonomiasta.
Aikuisnäköisten, yli 40-vuotiaiden yleisin näönkorjausvaihtoehto on rajattomat moniteholasit, joilla näkee mukavasti lähelle ja kauas. Linssien alaosaan rakennetaan lähinäkövoimakkuus ja linssien yläosalla näkee tarkasti kauas. Luku- ja kaukoalueen välissä on kapea voimakkuuden muuttumisalue.
– Kun moniteholinsseillä katsotaan näytölle, joudutaan usein kääntämään niskaa taaksepäin, jotta pystyy hyödyntämään linssien alaosassa olevaa lähivoimakkuusaluetta. Ongelma korostuu varsinkin työskenneltäessä isojen, nykyaikaisten näyttöjen äärellä, valaisee ongelmaa työnäkemiseen erikoistunut optikko Pasi Hiukka ja jatkaa
– Usein henkilö itse ei huomaa pään kääntämistä taaksepäin. Kun tätä jatkuu koko päivän ja päivästä toiseen, niska-hartiaseutu kipeytyy.
Tyypillisesti niskavaivainen hakeutuu työterveyshuoltoon vastaanotolle, josta hänet ohjataan fysikaalisiin hoitoihin fysioterapeutille. Pahimmillaan niskavaivat aiheuttavat pitkiäkin sairauspoissaoloja työpaikalta.
– Fysioterapian avulla hoidetaan oireita, mutta ei niiden aiheuttajaa. Kuten muutenkin terveydenhuollon alalla, niin tässäkin asiassa pitää paneutua syvällisesti oireiden aiheuttajan korjaamiseen. Jos aiheuttajia ei korjata, niin niska-hartiaseudun vaivat toistuvat yhä uudelleen. Oireet pitää hoitaa kuntoon, mutta samalla pitää aloittaa niiden aiheuttajien kartoittaminen ja korjaaminen, toteaa Hiukka.
Työpisteen ergonomia pitää ensin laittaa kuntoon, joko omin tai ergonomiaan perehtyneen työfysioterapeutin voimin. Päätetyössä näytön katsominen vaatii pään paikallaoloa pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti. Keskeiset usein katsottavat kohteet tulee sijaita kohtisuoraan edessä, noin 30 asteen katselusektorin sisällä sekä vaaka- että pystysuunnassa. Näyttö pitää säätää itselle sopivaan katselukulmaan ja hyvälle näkö- ja työetäisyydelle. Etäisyys riippuu näytön kirjainten koosta ja yksilön näkökyvystä. Näytön yläreuna ei saa sijaita silmien vaakatasoa korkeammalla. Hyvä nyrkkisääntö näytön sopivalle etäisyydelle on käden mitta. Istuttaessa hyvässä asennossa käden ei saa ojennettuna yltää näytölle asti. Sopiva kirjainkorkeus on noin 3-4mm, jos näyttö on 70cm:n etäisyydellä. Korkeus mitataan näytöltä mittaamalla tekstistä pienen kirjaimen korkeus. Luonnollisesti näytön ollessa kauempana kirjainkorkeuden tulee kasvaa.
Kuvassa henkilöllä on näyttöpäätelasit, joilla näkee miellyttävästi näytölle hyvässä, ergonomisessa asennossa.
Kuvassa henkilöllä on näyttöpäätelasit, joilla näkee miellyttävästi näytölle hyvässä, ergonomisessa asennossa.
Kun työpiste on ergonomisesti ja yksilöllisesti säädetty, kiinnitetään huomio näkemiseen ja kyseiseen työhön soveltuvaan linssityyppiin.
– Jos ergonomian korjaamisesta huolimatta niska ja pää ovat toistuvasti huonossa asennossa, seuraava osoite on työnäkemiseen erikoistuneen optikon vastaanotto. Vastaanotolle tullessa kannattaa mukana olla työpisteen mitat ja mielellään myös valokuva työpisteestä. Näiden avulla optikko pystyy hahmottamaan työssä tarvittavat katseluetäisyydet ja tarvittavien kohteiden sijainnin, neuvoo optikko Hiukka.
– Perusteellisessa työnäöntutkimuksessa määritetään ensin yleislasit ja arvioidaan niiden toimivuus työtehtävissä. Jos nähdään, ettei yleislasit toimi, niin sitten määritetään työhön sopivat silmälasit.
Jos työntekijä ei pärjää yleislaseillaan työssään, niin työnantaja on Valtioneuvoston päätöksen (Vnp 1405/93) mukaisesti velvollinen korvaamaan työntekijälleen erityistyölasit näyttöpäätetyöhön. Korvattavien erityistyölasien tulee olla erilaiset voimakkuudeltaan, linssityypiltään tai asennukseltaan kuin henkilöllä yleiskäytössä olevat silmälasit. Korvausvelvollisuuden piiriin kuuluvat erityistyölasit ei voi olla henkilön ensimmäiset tai ainoat silmälasit.
– Näyttöpäätelasien kustannukset ovat minimaaliset verrattuna niska-hartiaseudun vaivoista koituviin hoitokuluihin. Yhden sairauslomapäivän kuluilla katetaan työntekijälle hänen työhönsä soveltuvat silmälasit. Onneksi nykyään jo merkittävä määrä valveutuneita työnantajia hankkii työntekijöilleen oikeanlaiset työkalut eli silmälasit työhönsä, vaikka erityistyölasi-säännöstön kriteerit ei täyttyisikään, toteaa Hiukka.
Lopuksi Hiukka kehottaa kaikkia välittämään työkaveristaan ja auttamaan heitä ehkäisemään niska-hartiavaivojen syntyä.
– Usein emme itse huomaa työskentelevämme huonossa asennossa. Haastankin nyt kaikki auttamaan työkaveriaan. Sivusta on helppo huomata niskan virheasennot. Jos työkaverin pää on toistuvasti taivutettuna taaksepäin, niin suosittele hänelle käyntiä työnäkemiseen erikoistuneen optikon vastaanotolla.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maailman trendejä lappilaisille kasvoille

Jaksavatko lapsemme nykymenoa?

Koulujen sisäilmaongelmat kiusaavat lasten silmiä